Raksu on luonteeltaan vilkas ja hyvin rohkea. Sen kanssa on päädytty turistikohteeksi useammin kuin kerran, kun Raksu on päättänyt tulla koirien kanssa lenkille tai tullut tallustelemaan pitkän odotuksen ajaksi valjaissa terminaaliin. Rae on sellainen kouluttajan unelma kisu, se syö missä tahansa eikä liikoja stressaile. Tuomarinpöydälläkin käy kellimään ja kehräämään ja leikkiikin mielellään.

Raksu osaa kuitenkin olla melkoinen riiviö ja on hyvin tarkka omasta vessastaan, yhdenkin muutoksen sattuessa tai vessan ollessa neidon mielestä siivoton saa löytää ikävät yllätykset mistä tahansa muualta kuin sieltä, minne ne pitäisi tehdä. Unikin saattaa jäädä vähiin niinä öinä, kun Rae on oikein läheisyydenhaluinen, kun neiti tulee kehräämään naamalle ja leipoo niskaa sekä nykertää käsivarsia tai käsiä. Mutta onhan se sellainen halinalle, ettei paremmasta väliä – häntä läheisyyden haluisempaa kissaa on vaikea löytää ja syykin on selvä, kun katselee Rakeen isää, joka on yhtä hellyydenkipeä.

Koulutustilanteessa Raksu on vilkas ja innokas, eikä turhia kainostele vieraitakaan ihmisiä. Joskin vieraat ja liian tuttavalliseksi käyvät koirat saavat kyllä neidon nostamaan karvat pystyyn ja aikaiseksi sähähdyksen. Vaaraksi tytöstä ei kyllä ole kellekään, eikä tuo puolustaudu ainakaan tutuilta koirilta, vaikka nuo kävisivät innostuksissaan tai leikkiessään turhan väkivaltaisiksi.
 

Rae on hyvin lähellä sitä unelmaa, jota toivon että ihmiset kissoissa näkisivät: potentiaalin olla enemmän kuin pelkästään helppohoitoinen lemmikki, jota ei koskaan oteta mukaan mihinkään. Olla enemmän kuin pelkkä kissa.