kennel Nietosten kissala
Kuka olen
Hei!
Olen Vivian Valli, asustan tällä hetkellä Ikkalassa. Perheessämme on ollut koira siitä lähtien kun olin esikoulussa. Tällöin rotuna oli villakoira. Muutama sukupolvellinen villakoiria myöhemmin muutin omilleni ja hankin ensimmäisen harrastuskoirani bordercollie Hallan ja lähdin opiskelemaan eläintenhoitajaksi. Sitä seurasi sitten toinen koira Routa, josta koirahyökkäyksen takia jouduin lopulta luopumaan suureksi surukseni, kun tyttö ei sopeutunut enää laumaan Hallan ja vanhan villakoirani Danyn kanssa.
Ensimmäinen kissa perheeseen tuli vuonna 2015 ja roduksi valikoitui ragdoll, jonka halusin sijoitukseen oppiakseni enemmän kissoista, näyttelyistä sekä kissojen kasvatuksesta. Alun perin tarkoitukseni ei ollut ottaa lisää kissoja, eikä missään tapauksessa alkaa kasvattaa kissoja itse. Asiat kuitenkin johtivat yhdestä toiseen, pian minulla oli toinenkin sijoituskissa Rae, jonka rotu oli norjalainen metsäkissa. Kissat alkoivat viedä mennessään ja laumani kasvoi kokoa myös saluki neidillä. Muutamien pentujen jälkeen, olin jo täysin myyty kissojen kasvatukseen.
Valmistuin eläintenhoitajaksi vuonna 2016 ja tämän jälkeen lähdin opiskelemaan eläinten koulutusta, johon valmistuin vuonna 2018. Eläinammatit veivät mukanaan ja klinikkaeläintenhoitajaksi valmistuin tammikuussa 2021 ja työskentelen pääasiassa CatVet Kissaklinikalla, mutta myös erilaisissa elokuva-, tv sarja- sekä mainos projekteissa.
Kissojen lisäksi löytyy perheestä tällä hetkellä kaksi koiraa, labradorinnoutaja mix Yira sekä saluki tyttö Zen.
Kasvatuksessa itseäni kiinnostaa erityisesti arjessa toimiva rohkea ja ahne lemmikki, jonka kanssa voi yhdessä valloittaa maailmaa vaikkapa vaelluksilla tai temppuja tehden, harrastaen tai miten itselleen kokeekaan sopivaksi ja joka ei eläinlääkäri reissulla ole kauhusta kankea tai saa raivokohtausta. Arvostan myös sitä, ettei eläin hypi seinille jos olet kipeänä muutaman päivän, eikä energia riitä kuin pissattamiseen ja tv'n katseluun yhdessä sohvalla.
Minulta pennut lähtevät koteihin, jossa ne saavat olla pääasiassa perheenjäseniä. Näyttelyt ja harrastukset ovat toki plussaa, mutta eivät mikään välttämätön pakko. Tahdon lemmikkien olevan rakastettuja ja huolehdittuja perheenjäseniä, joiden kanssa touhutaan yhdessä sillä asteella kun itseään ja lemmikkiä innostaa.
Omat sijoituskokemukseni ovat olleet enemmän kuin positiivisia ja koen saaneeni paljon jokaisesta pentueesta jokaiselta kasvattajalta, joka on luottanut minuun niin paljon, että on luovuttanut minulle pennun kasvamaan. Toivon voivani jakaa tätä hyvää sijoituskokemusta muillekin ihmisille kasvattamisen myötä.
