Eurooppalainen lyhytkarva on vankkarakenteinen ja sopusuhtainen kissa, joka on kooltaan keskikokoinen tai suuri. Se turkki on lyhyt ja tiheä. Karva on helppohoitoista, eikä kaipaa jatkuvaa harjaamista tai pesua. Kaikki luontaisesti esiintyvät värit ovat sallittuja, joten myös silmää miellyttävä kissa löytyy varmasti jokaiseen makuun. Valkoista sallitaan vain kuviottomilla kissoilla ja sitä pitää olla joko puolet tai enemmän kissan värityksestä. 

Eurooppalaisen on tarkoitus olla niin kutsutusti perinteinen kissa, mitään lisäämättä, liioittelematta tai poistamatta. 

​

Luonteeltaan eurooppalainen on seurallinen ja leikkisä, mutta hillitty kissa, joka nauttii osallisuudesta perheen askareisiin, mutta viettää myös aikaa itsekseen. Eurooppalaisesta saa hyvin niin leikkiseuraa, kuin television katselukaverin. Lyhyestä karvasta huolimatta paksu alukarva pitää lämpimänä hyvin, joten ulkoilu valjaissa onnistuu myös talven pakkaskeleillä, eikä lenkille välttämättä ola pakko lähteä yksikseen. 
 

Niin kuin koirilla, myös kissoilla on periytyviä sairauksia.  Suurimmaksi osaksi periytyminen tapahtuu resessiivisesti eli piilevästi. Nimitys jo paljastaa, ettei tällaisen taipumuksen kantajayksilöä voida tunnistaa sen ulkoasun perusteella. Vaikka käytettäisiinkin vain terveiksi todettuja yksilöitä jalostukseen, siitä huolimatta saattaa tapahtua, että kaksi tervettä siitoskissaa, jotka kantavat piilevänä samaa sairaustaipumusta, paritetaan keskenään ja tulokseksi saadaan sairas tai sairastuva yksilö. Usein nämä piilevästi periytyvät sairaudet puhkeavat vasta, kun kissa on jo ohittanut pentu- ja nuoruusiän.
 

Eurooppalaisilla lyhytkarvoilla ei ole erityisemmin seurattavia sairauksia, mutta niin kuin kaikilla kissaroduilla, myös eurooppalaisilla saattaa ilmetä kissoille tyypillisiä sairauksia.